Viikolla 42 (14.10. - 23.10.) oltiin Hanna ja Petrin luona Skyellä kylässä. Muutama kommentti reissusta. Jostain syystä emme Skotlannissa ole vielä koskaan saaneet autovuokraamosta sitä autoa minkä olemme varanneet. Nyt varasimme Fiat 500:sen - sattuneesta syystä (olisi ollut mukava sillä kurvailla), mutta saatiin taas kerran Vauxhall Meriva. (http://www.vauxhall.co.uk/vehicles/vauxhall-range/cars/new-meriva/overview.html)
Olihan se isompi auto, mutta moottori ihan alitehoinen. Hauskaa oli kaappariovet, eli takapenkille vievät ovat aukenivat eri suuntaan, katso kuva. En ikinä ostaisi, Fiat hakkaa tämän ihan kirkkaasti.
Skotlannissa meillä oli pieni rakennusprojekti: purettiin talon lasiveranta pois ja rakennettii seinä tilalle. Yksi penkki myös kasattiin. Tässä muutama kuva projektista ja muusta.
Aluksi kiitokset KLM:lle. Leena sai Helsinki - Amsterdam välillä aamupalan. Emme unohda tätä pientä elettä.
Toinen reissu tehtiin Hannan ja Petrin talolta nousten ylämäkeen. Tässä muutama kuva - tästä ymmärtää miksi paikka on niin rakas heille.
Skotlanti, osa 3 - kala-auto
Kirjoitin tästä jo viime vuonna, eli Skyellä käy kerran viikossa kiertävä kala-auto myymässä kalaa kaikissa muodoissa ja myös vihanneksia. Myyjä oli saanut hommattua uuden auton, joten varmaankin kauppa käy? Miten voi olla, että meillä Suomessa homma ei toimi?
Ja ostimme Haliputtia (Pallasta) ja paistoin voin kanssa pannulla - todella hyvää !!
Lumi tuli
Ensilumi tuli 2.11. - aika aikaisin? Ja lumi jäi maahan, sitä on vieläkin. Jotenkin hauskaa ja kirkasta.
Nyt on lupa vaipua talviuneen?
Viikkojen ihmettely
Olemme selvittäneet mahdollisuutta saada suomalainen pönttöuuni (Tiilerin Aino) Skotlantiin. Nämä kun pysyvät lämpimänä 30 tuntia ja näissä on pelti.
Olemme nyt saaneet tarjouksen, jota pohdimme - rahti onnistuu ja muurari matkustaisi katsomaan Glendaleä. Mietitään - olisi hauska juttu ja projekti.
Noin 7 vuoden projekti on nyt päässyt siihen vaiheeseen, että ensi kaste on tehty. Allaolevat kuvat ja videot kertovat kaiken - paitsi eivät kerro. Projektin aikana on ollut vaikka minkälaista ongelmaa ja niitä on ratkottu ja mietitty kovasti. (Edellisenä päivänä moottori ei lähtenyt käyntiin ja epäiltiin vikaa puolassa = kahdessa puolassa. Selvitettiin vaikka mitä ja lopulta päädyttiin kasaamaan systeemi ja kokeilemaan --> toimi).
Tässä lopuksi vielä muutama kuva.
Vesalle kiitos tästä projektista - ilman sinua tätä ei olisi syntynyt. Miten homma jatkuu? Odotetaan lunta ja jäätä, katsotaan miten saamme säädettyä potkurikulmia ja sitten uutta testiä.
Mitä tapahtuu? Mihin viikot menevät? Monta viikkoa viimeisestä kirjoituksesta... Koulu alkoi ja päälle kaatui paljon erilaisia työtehtäviä ja tämä kirjoittaminen jäi pinossa alle, niinkuin kaikelle kivalle tuppaa käymään. Mutta yritetään edes....
Mitä on arki: herääminen, hesari, viiliä, verenpainelääkkeet, kävely metrolle ja juna (nyt metrot kulkevat 2 min. välein, mutta lyhyempinä). Tietokoneella/lukemista/kirjoittamista/vähän ohjelmointia/kokeiluja. Välillä kuppi teetä (pussiteetä) ja laitosruokaa. Kurssien hoitoa, puhumista ja lisää puhumista - jonkunlainen puheammatti tämä varmaan on. Olisiko sitä ihan leipäpappi? Ja kun kello riittävästi niin takaisin päin kotiin samaa reittiä ja TV ja iPad hoitavat illan. Iltakirja ja uni, sen tulo on ollut helppoa.
Tätäkö kaikki? No ei ihan, kaikkea muuta pientä ja mielenkiintoista tulee väliin - onneksi. Mutta elämä on varmasti myös toistoa ja tylsyyden sitoa.
Ja arki syö niitä kenkiä
Viime talven kirjoituksessa kerroin talvikengistäni, joita vaivasi mato, joka söi niihin onkalot. Mato on nyt myös sopeutunut ilmastoon, ja syö myös kesäkenkiä. On mainos, jossa sanotaan "Camel mies kulkee omia polkujaan". Varmaan, jos vain kengät kestäisi - ehkä olen mennyt polun vierestä, vai mitä sanotte oheisesta?
Reijät on molemmissa kengissä - ja pahinta on, että ne ovat yleensä kiviä täynnä. Ja kivillä ei ole kiva kävellä. Eli syökö mato kiviä? Mutta en anna periksi - jatkan vaikka mato vaivaa.... laiskamato...?
Äijäjooga jatkuu
maanantai-iltaisin olen oikomassa itseäni Aleksanterin Teatterin yläkerrassa. Istumatyö ja tämä tyhmä kone vaativat vastapainoa. Porukka on samanhenkistä ja -kuntoista, joten se tukee. Muuten kyllä laiskottaa.
Muita projekteja
Niitä on, mutta vielä pitää odottaa ennenkuin niistä voi mitään järkevää kertoa. Skotlantiin on liput lokakuun puolivälissä ja joulun vietämme jo perinteen mukaan Sisiliassa.
Akkukäyttöinen moottorisaha
Olen hieman tutkinut aihetta ja erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto on Ryobi,BCL3620 - tätä vain ei saa enää Suomesta (hinta olisi ollut noin 100 euroa).
Mutta uusia tulee - ja varmasti löydän hyvän.
Viikon ihmettelyt
Urheiluteippi ja sen merkitys. Minulla on nyt selkä teipattuna toista viikkoa - mielenkiitoinen tuote. Kestää pesua ja saunaa - tällä voisi paikata vaikka veneen.
Mielenkiintoinen, vivahteikas, tuulinen jopa hieman raskas oli tämä kesä. Valitsin tähän kaksi kuvaa, jotka rauhoittavat minua (katso myöhempi teksti):
Skotlanti 15.6. - 27.6.
Sisilia 28.6. - 22.7.
Mutta nyt sitten ihan muuta - vaikka nämä seuraavat jutut tietty liittyvät tähän kesäkauteen.
Muikku saunan seinässä?
Sisilian saunan runko on betonia ja sen ulkoseinä on päällystetty hiekkakivilaatoilla (20mm*30cm*25cm). Laatat on leikattu isoista hiekkakivilohkareista. Ja näissä laatoissa on useita fossiileja, katsokaa alla olevat kuvat. Yritin löytää netistä jotain vastaavaa - tämä ehkä lähin? http://www.vastavalo.fi/rakennuskivi-kirurginen-suomalainen-fossiili-oikosarvi-587094.html
Ja tämä on sitten se muikku - ikää varmasti aika paljon - sanoisin 200 miljoonaa vuotta? Ongelma näissä fossiileissa on, että ne ovat hauraampaa materiaalia kuin muu osa kiveä ja tuuli, vesi ja lämpötila murentavat ne pikkuhiljaa irti seinästä - sinne katosi vuosimiljoonat. Tässä kuva toisesta kohdasta seinää, jossa näin jo käynyt.
Siis voinko jotain tehdä? Hiekkakiveä voi yrittää estää hajoamasta levittämällä sen pinnalle "suoja-ainetta" = liimaa. Olen nyt näin kahdesti tehnyt - aika näyttää onko tästä myrkystä mitään apua.
Minusta kivet ovat mielenkiintoisia. Vielä tähän loppuun kivi, jonka löysin Skotlannista Uist nimiseltä saarelta. Kivi on huomattavan painava - jotain timanttia tässä on, eikö?
Voi kurjuus - lähetä paketti!
Olen vuosikymmenien aikana lähettänyt vaikka minkälaista pakettia eri maihin - isojakin (esim. kaukoputki Sisiliaan). Jotenkin voisi olettaa, että kun tämä internet aika kaikkine verkkokauppoineen ja karttapalveluineen olisi parantanut/nopeuttanut/halventanut tätä tavaraliikennettä - siihen kun kaikki nojaa niin paljon. Mutta tämän kesän kokemusten mukaan ei - ei todellakaan. Olemme menossa kohti kurjuutta. Otan tässä nyt väitteeni tueksi kaksi tapausta, jotka tapahtuivat eri maissa, mutta kuukauden aikaikkunan sisällä.
Case Sisilia. Leena halusi Sisilian vierashuoneen sänkyyn petauspatjat. No, italiassa ei ole vielä petauspatjoja keksitty (tosi kovat sängyt, yleisesti, paitsi meillä). Mutta Ikeassa näitä löytyy ja Ikealla on Italiassa verkkokauppa. Leena kävi Suomessa katsomassa mallit ja tyypit ja sitten rohkea tilaus in Italy. Saatiin toimituspäivä, mutta kävi ilmi, että se oli ohjeellinen (mitä kukin tällä ymmärtää?). Joka tapauksessa toimitus tuli monta viikkoa myöhässä, oli repaleinen ja likainen. Palautus ei onnistunut (tai ehkä olisi onnistunut, mutta emme enää silloin olisi olleet paikalla). Hyvitys ei onnistunut luottokortille ja kyllä joutui monta sivua pitkän lomakkeen täyttämään käsin ja skannaamaan. Todella huono, kurja, aivan aliarvoinen prosessi - tai sitä prosessia ei todellakaan ollut. Ja Ikea on iso kauppa? Eikö?
Case Oliiviöljy. Joululta meillä oli vielä noin 15 litraa kauden 2015 öljyä. Teimme niistä kaksi pakettia, joista toinen lähti pastan ja muun hyvän kanssa Skotlantiin Hannalle.
Tämä paketti meni hyvin Skotlantiin. Käytimme La Nuova Posta yritystä. Hinnat englantiin eivät ole ihan mahdottomat kuten oheinen kuva kertoo.
Mutta siten saman yrityksen kautta lähetimme paketin Suomeen, jossa oli 3 (kolme) litraa oliiviöljyä. Hinta oli melkein kaksi kertaa kalliimpi (vaikka matka lyhympi).
Tulemme Suomeen ja pakettia ei näy. Leena käy kysymässä postista - ei havaintoa. Siis paketin seuranta ei oikein toimi - vaikka pitäisi. Viikko sen jälkeen kun Skotlannin paketti oli perillä, tulee postin kautta kortti, jossa kerrotaan että olivat yrittäneet toimittaa ja puhelinnumero, josta voi sopia uuden toimitusajan. Soitto, jonotus ja uusi toimitusaika - kuriiri ei voi luvata tiettyä kellonaikaa vaan ainoastaan päivän. Odotan päivän (samalla käsittelen parvekkeen terassiöljyllä). Ei tule eikä kukaan soita. Seuraavana päivänä uusi, jo hieman ärtynyt soitto yritykseen. Sovitaan uusi toimituspäivä. Tulee päivä ja odotan - nyt en pysty käsittelemään parveketta, koska se ei ole vielä kuiva. Ei kuulu mitään, kello 14, soitan palveluun, jossa sanovat että paketti auton kyydissä. Hienoa, toivoa on. Sitten soi puhelin - väärä puhelin = meidän lomapuhelin. Kuski kertoo olevansa Pasilassa ja kertoo olevansa meillä 20 min. päästä. Odottelen, ei kuulu mitään. Menen talon takapihalla katsomaan ja siellä on pakettiauto ja mies harhailee paketti sylissä. Siellä se on. Ei ollut osannut perille. Tietty, onhan nämä osoitteet Suomessa vaikeita - on kirjaimia ja numeroita. Mutta kyllä minun oli vaikea olla - miten tämä yhteiskunta pysyy pystyssä? Miten paljon tehdään turhaa työtä, ihmiset ja tavarat etsivät toisiaan? Mitä tämä kaikki maksaa? Miten paljon tavaroita ei koskaa löydä perille? Olen vieläkin hieman ärtynyt - ja koskaan emme käytä La Nuova Postaa paketin toimitukseen Suomeen. Piste.
Muistakin verkkopalveluista minulla olisi sanottavaa, mutta ehkä hillitsen itseni ja jätän sen toiseen kertaan (liittyy autovuokraukseen).
Nyt kun koulun lukuvuosi on ohi, olen tehnyt kaikenlaisia suunnittelutehtäviä - Hannan verkkosivu on vaiheessa "preliminary". Hylkäsin Wordpress alustan, sain kyllä sen toimimaan ja jopa niin, että toimi muistitikulta. Mutta jotenkin en syttynyt siihen - oli liian monta liikkuvaa osaa ja hyvin rajoitettu kontrolli mitä pääsi itse tekemään - ja en minä kyllä pitänyt siitäkään, että koodaaminen oli minimoitu ja piilotettu. Mutta nyt sitten on syntymässä ihan Bootstrap, HTML, CSS, JavaScript -sivusto + ulkopuoliset palvelut kytkettynä osaksi sivustoa. Julkaisen kun on siinä kunnossa, että sitä ilkeää julkisesti näyttää - teknisesti toimiva, mutta sisältöä ei vielä ole kuin malliksi.
Skotlannin saunasta tein toisen version, joka on tässä. Nyt näyttäisi siltä, että tämä toteutuu - ja aikaikkuna on varmaankin tuolla elokuussa 2017.
Sitten tuli suunniteltua yksi Ikean keittiö - siitä tuli tämmöinen. Keittiön paikasta sitten myöhemmin lisää. Täytyy kyllä sanoa, että on Ikea tehnyt mielenkiintoisen ohjelman, mutta ilman Ikean työntekijän apua, ei tämä olisi kyllä ihan valmiiksi tullut, minun tekemästä puuttui vaikka mitä.
Testaa oletko vanha
En tiedä muistaako joku teistä (vanhuustesti 1.), että olin tuossa marraskuussa viime vuonna Japanissa Siggraph reissulla? Ei se mitään, sitä sattuu... No, joka tapauksessa reissulta tuli ostettua Antti Laihon innoittamana oheinen (itseasiassa kaksi, koska Antti sanoi, että joku kohta kuitenkin menee rikki ja tarvitsee varaosan - vanhuustesti 2.).
Eli tämä on laserleikkurilla peltiin tehty pienoismalli Wrightin veljesten suunnittelemasta Flyer lentokoneesta - täällä lisätietoa ja kuvia. Eli vuonna 1903, 113 vuotta sitten he lensivät koneellaan Kitty Hawk:issa Pohjois Carolinassa. He olivat todella rohkeita ihmisiä. Ja se mitä on tapahtunut sen jälkeen on aivan uskomatonta, koko ilmailun kehitys kaikkine ihmeellisine polkuineen. Ilman Wrightin veljeksiä matkailu olisi todella vaikeaa (tietty joku olisi tämän kyllä keksinyt, mutta jonkun täytyy aloittaa uuden puskeminen).
Siispä otin sakset & pinsetit ja aloin rakentelemaan. Tässä kuva ohjeista - hieman oli ongelmia kielen kanssa, mutta kuvat olivat kohtuulliset.
Mutta isoin ongelma eivät olleet ohjeet, vaan pienet osat. Ja koska kyseessä oli pelti, ja liitoksia ei hitsattu eikä liimattu, vaan tarkoitus oli sitoa ne kiinni toisiinsa kääntämällä pieniä, aivan hengettömiä peltisuikaleita, niin ongelma oli näiden peltisuikaleiden saaminen läpi pienistä, aivan olemattomista reijistä ja sitten se läpimennyt suikale piti saada väänettyä jotenkin. En oikein nähnyt niitä, ja jos näin niin käsi vapisi niin, että ei ne oikein osuneet kohdalleen. (vanhuustesti 3. - näetkö? mites käden kontrolli?). Mutta se mitä vanhuus tuon, on kärsivällisyys. Etenin hitaasti, join välillä kupin teetä, luin, katselin TV:tä. Pikkuhiljaa ja jokaisesta uudesta onnistumisesta nauttien (vanhuustesti 4. nautitko kaikesta mitä saat onnistumaan?), malli kasautui - kyllä, siinä meni aikaa, mutta tässä tulos - yhtään varaosaa ei tarvinnut käyttää. Kuka haluaa kokeilla toisen tekemistä (vahnuustesti 5 - uskallatko ottaa uusia haasteita vastaa?). Saatavana minulta pyytämällä.
Eli iso se ei ole - on tuossa tulitikkuaskin päällä, siipiväli 10 cm.
Ehkä kesätauko?
Blogi hiljee nyt kesätauolle - ehkä. Menemme Leenan kanssa nyt aluksi Skotlantiin Hannalle ja sieltä suoraan Sisiliaan. Tarkoitus on hieman rakentaa molemmissa maanosissa (seiniä, lattiaa.. porttia...) ja nauttia syömisestä ja ehkä yksi olutkin. Jotain varmaankin kirjoitan - mutta meneekö elokuulle, saa nähdä.
Tänään kävin lopettamassa yhden kurssin Hämeentiellä, illalla on Mobile Programming kurssin lopputentti ja keskiviikkoiltana Mobiiliohjelmoinnin vastaava tentti. Sitten generoin arvosanat kaikille, toivottavasti. Kausi loppuu ensi viikolla pääsykoevalvontaan ja valistumisjuhliin 27.5. Tulee olemaan mukava taas kätellä nuoria, uusia insinöörejä. Mitä sitten teen sen jälkeen? Minun pitäisi kehittää kaksi verkkopalvelua tuleville yrityksille ennen kesää. Tekniseksi alustaksi on useita eri vaihtoehtoja, mutta kokeilen ensin Apache, PHP (https://www.apachefriends.org/index.html) + Wordpress (https://wordpress.org/download/) kompinaatiota täydennettynä tarvittavilla lisäosilla. Katsotaan mitä syntyy - kerron tästä myöhemmin lisää.
Muuten olo on aika ihmettelevä - tässäkö tämä oli? Päällikköpostissa tässä vaiheessa vuotta vauhti kiihtyi....
Muistoja hinauksista
Koska Savon kesäpaikkamme oli saari, niin sinne tavaran vieminen vaati omat punnerruksensa. Talvella jäätä myöten tuotiin paljon (kaasuhella, kattopeltejä...), veneellä mm. 900 metriä lautaa ja yksi kiuas. Sitten tehtiin lautta ja sillä on kuskattu vaikka mitä. Yleensä liikenne on ollut yksisuuntaista - tavaraa on viety - takaisin on tullut likaisia vaatteita ja tyhjiä bensakanistereita. Nyt sitten näiden kahden viikon aikana suunta on ollut toiseen suuntaan, eli tavaraa kuskattu saaresta pois. Tietty osa jäi sinne ja se sinne kuuluukin. Mutta tässä muutama kuva näin lopuksi.
Tyyntä
Nyt Kytönen lovutettu seuraaville omistajille. Tämä kuva sopinee tähän loppuun, kyseinen näkymä otettu 5.5.2016, klo 18:12.
