Haritus 13

Tämä blogikirjoitus on omistettu Kytösen saarelle Savossa

Mikä ja missä on Kytönen? Kytönen on saari, joka sijaitsee Kuopion kaupungissa, kylläkin ihan kaupungin etäisimmässä kulmassa Suvasvedellä. Kokoa saarella on noin 72 hehtaaria, joten ei ihan pikkusaari. Me omistamme saaresta vain noin 2 hehtaaria ja pari luotoa. Ennen paikka kuului Vehmersalmeen. Täältä pääset katsomaan Googlen karttaa.

Niinkuin kartasta näkee, vettä ja saarta löytyy paljon. Maisemat ovat kallioista saaristoa, paikoin vettä on yli 30 metriä ja sitten keskellä selkää 0,5 metriä, eli tiedä mistä kuljet lienee oikea ilmaisu.

Haluatko itsellesi lomapaikan?

Elämä menee ja nyt olisi aika aloittaa projekti, jonka lopputulemana on meidän Savon saaripaikan siirtyminen seuraavalle omistajalle. Ostimme Kytösen syksyllä 1998 enoni leskeltä Eevalta ja olemme nauttineet paikasta kaikkina vuodenaikoina. Vuoden 2006 keväällä asuimme jopa 1/2 vuotta saaressa, menimme jäätä pitkin saareen, kalastimme ja katsoimme kevään tulemisen. Oli huikeaa olla 21 päivää jäiden saartamana niin, että emme päässeet niillä kulkemaan ja toisaalta veneellä ei vielä päässyt. Laitampa tähän muutaman videon niin pääsette tunnelmaan :)

Olen tehnyt pienen teknisen kokelun käyttämällä Boostrap (http://getbootstrap.com/) JavaScript kirjastoa ja Galleria (http://galleria.io) käyttäen. Kohtuullisen pienellä vaivalla saa näyttävän verkkosivuston aikaan, vai mitä: http://users.metropolia.fi/~harria/BTest/Kytonen/. Käykääpä katsomassa :)

Miten Suomessa saa myytyä kaukana saaressa olevan asutustilan? Saa nähdä, ainakaan se ei tule olemaan helppoa. Mielenkiintoista on nähdä auttaako sosiaalinen media myynnissä. Ainakaan perinteinen kiinteistövälitys ei tule tässä tapauksessa toimimaan, se on jo nyt varmaa. Eli sanaa tästä hyvin erikoisesta lomapaikasta saa vapaasti levittää.

Ehkä tähän muutaman kuvan vuosien varrelta voisi lisätä - tiettyä haikeutta on ilmassa, se pitää kyllä myöntää, mutta toisaalta pitää aina ajatella, että mistä kaikesta olisimme jääneet paitsi jos tätä seikkailua emme olisi päässeet nauttimaan? Elämä olisi varmasti ollut köyhempi, nyt se ollut hyvin rikas (ja en tarkoita rahaa...).

Ja lopuksi: kirjoitan kyllä miten tämä projekti etenee, aika-arvio tälle on noin 1,5 vuotta - toivottavasti olen väärässä.

Haritus 12

Avaruuden rajalle ja takaisin kaksi kertaa samalla laitteella

Olen tässä odotellut, että Suomen lehdistö olisi kirjoittanut jotakin Blue Origin’s New Shepard aluksen viime vuoden lopun (23.11.2015) ensilennosta ja tammikuussa 22.1.2016 tehdystä toisesta lennosta. Mutta en ole huomannut mitään uutista. Miksi? Kysymyksessä on todellinen historiallinen tapahtuma, joka olisi ihan aiheellista nostaa esille. Minulle tämä on ollut suuri ilo seurata.

Ilmailun ja avaruusteknologian alueella on ollut kovin hiljaista sitten 70 -luvun ja 80- 90 luvun sukkulaohjelman. Mitään uutta ei ole tehty tai keksitty pitkään aikaan, viimeinen sukkulalentokin oli vuonna 2011 ja sen jälkeen on lennetty kertakäyttöraketeilla, jotka eivät kyllä ole taloudellisesti & ympäristön kannalta ollenkaan viksuja.

Mutta nyt sitten yksityinen yritys teki sen mitä valtioiden olisi pitänyt tehdä. Yrityksen kotisivu löytyy täältä: https://www.blueorigin.com/technology. Työpaikkojakin näyttäisi olevan hyvin tarjolla - jos olisin nuorempi niin hakisin :).  Yrityksen taustalla on Amazon.com verkkokaupan perustaja Jeff Bezos. Niin muuttuu maailma - ehkä näämme avaruusteknologian huiman kasvun ihan kohta. Tämä nostaisi talouden taas lentoon.

Toivon, että katsotte allaolevat lyhyet videot - ja äänet täysille :).

1. laukaisu, 23.11.2015

Ja hieman tekijöiden reaktioita, ehkä meidän tästäkin pitäisi jotain oppia?

2. laukaisu 22.1.2016

Eli kaiken tuon takana on tekniikan hurja kehitys, sekä laite- ja ohjelmistopuolella. Nyt pystytään laskemaan liikkuvan kappaleen sijainti todella tarkasti ja säätämään eri asioita etäyhteyden yli todella nopeasti ja luotettavasti. Kuka sanoo, että itseohjautuvat autot eivät tule? Kysymys kuuluukin mitä tapahtuu tämän jälkeen? Tämä tulee olemaan jotain ihan muuta kuin 1969 ensimmäisen vaiheen teknologinen pyrähdys, jonka tuloksia olemme tässä nauttineet - näin uskon.

Haritus 11

Talvi syö miestä ja kenkiä

Takana kolmen viikon pakkasjakso ja opetuksen käyntiin puskeminen. Kyllä Suomen talvi tuntuu, samoin opetuksen aloitus. Mutta kun nyt kestäisi nämä talvikengät edes! Siis mitä ihmettä? Minulla on suomalaiset Sievin jalkineen talvikengät http://www.sievi.com/fi, joiden pitäisi olla laatua jos mitä - suomalaisen standardin mukaan. Mutta katsokaa allaolevat kuvat.

Oikean jalan kenkän kantapäähän on muodostunut melkoinen rotankolo, vasen on hieman "parempi", mutta siinäkin on jo Talvivaaran kaivoksen alku. Huomasin tämän vasta viime viikolla ja en osaa sanoa kuinka kauan toukka on tätä kalunnut. Ehkä Suomen luonnossa on uusi eläinlaji, joka syö kenkiä?

Kengät ovat melko tarkkaan 3 vuotta vanhat ja siis käytetty vain talviaikaan ja näillä ei ole kävelty hapossa, eikä missään tehdasalueella.

Sievin sivuston mukaan kengät näyttäisivät olevan Miikka talvikengät ja niissä on "Joustava ja pakkasessakin hyvin pitävä FlexStep® -pohja." Yritin selvittää mitä tuo materiaali voisi olla ja on muutama eri vaihtoehto: Styreenibutadieenikumi (SBR), Butadieenikumi (BR) tai noiden ja muiden seosaineiden sekoitus. Lähetin juuri Sieville kuluttajapalautteen, katsotaan mitä vastaavat ja miten heidän kuluttajatoimintayksikkö toimii. Kerron tästä myöhemmin lisää. Olen niin "laiska" ostamaan kenkiä ja vaatteita, että en minä näistä luovu - yritän varmasti korjata reikiä jollakin täyteaineella, pitäisi vaan tietää mikä täyteaine tuossa kestää, eikä ala syödä loppuakin kengästä. On minulla Nokian kunnon pilkkikengät varalla, niitä ei syö edes ahven :)

Päivitys blogiin: Sievi vastasi:
"

Pohjamateriaalinamme on yleisestikin kenkäteollisuudessa käytetty polyuretaani-massa. Tämä käytössämme oleva massa on täysin Sieville kehitetty ja siinä on Sievin patentoima Flex step-ominaisuus, jonka avulla jalat jaksavat paremmin koko pitkän päivän. 

 

Jalkineet voidaan pohjata uudelleen täällä tehtaalla, mikäli nahat ovat niin hyvässä kunnossa, että ne pohjauksen kestävät. Tällöin pohjaaminen kustantaa 63,20€, sisältäen materiaalit, työt, arvonlisäverot sekä takaisin lähettämisen kustannukset. Mikäli uudelleen pohjaus Teitä kiinnostaa, niin jalkineet voi lähettää alla olevaan osoitteeseen. Mukaan saatteeksi kopio tästä sähköpostikeskustelusta, sekä tarkasti omat osoitetietonne. Jalkineiden palauduttua tänne, voisin vielä ensin arvioida, mikä vaurion on aiheuttanut ja sen, onko kyseessä mahdollisesti vielä takuuseen menevä vika."

 

En voi nyt lähettää kenkiä korjaukseen kun on tämä talvi päällä. Mutta ehkä ihan mielenkiinnosta katson mihin tämä projekti vie. Itseasiassa kengät pahenevat, nyt ne vuotavat jo etuosasta = varpaat märkänä kun nyt on leutoa ja sataa vettä. Mutta pidän linjani - yhdet kengät riittää :)

Oliiviöljystä

Mitä kuuluu oliiviöljyllemme? Osa öljystä on jo myyty, vaikka Vantaan Metropolia AMK:n Bioanalyytikan tutkinto-ohjelman opiskelijat eivät ole vielä ehtineet sitä analysoida, mutta tulossa on, uskoisin, että seuraavassa blogissa numeroita ja faktaa. Laitan tähän mukavan kuvan öljymme "tölkityksestä", se tehtiin naapurin autotallissa oheisella metodilla - eli kaikki on todellakin käsityönä tehtyä :)

Öljy kannatta säilyttää lämpimässä ja juurikin peltikanisterissa. Auringonvalo ja korkea lämpötila ei ole hyvä oliiviöljylle.

Viikon Ihmettelyt

Mihin aika oikein menee? Arki syö sitä, rutiinit toimivat apujoukkona. Kevättalvi on siitä mukavaa aikaa, että tällöin aloitan miettimään tulevaa kesää ja mitä kaikkea silloin tehdään - suunnittelu on yksi mukava vaihe tekemisessä. Nyt pyöritetään tätä arkea ja annetaan ajan kulua, ihan kohta alkaa hurja kiihdytys kesään. Vain muutama kuukausi ja menoa riittää, tämä on varmaan hyvin yleistä tundra-alueella asuvilla - pidetään jonkunlaista talviunta/horrosta. Tiede -lehti on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin, miksi talviuni sopii vain tietyille eläimille (ihminen on eläin). Yritän kirjoittaa blogeja, vaikka nytkin teen tätä hieman myöhässä ja pimenevässä sunnuntai-illassa. Joku horrostus kai tässä on menossa?

Mutta kyllä tämä tästä, kuva lähteestä - http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2012/01/jedi_01.jpg

 Lisää löytyy sivulta: http://ninni.sarjakuvablogit.com/tag/talviuni/

Haritus 10

Vuoden 2016 seikkailut alkavat

Joulun nautimme vaimoni Leenan kanssa jo perinteiseen tapaan Sisiliassa (saunaa, pastaa, hedelmiä ja maisemia). Kansakoulun maantiedossa Sisilia kerrottiin kuivana, karuna paikkana, jossa mafia hallitsee. Näin ei todellakaan ole ainakaan lämpötilan kanssa, ohessa toteutuneet asteet joulukuulta 2015 kylässämme (lähde accuweather). Ei hellettä, mutta mukava lämpö, melkein Suomen suvi.

Milenkiintoista oli myös se, että pakolaisia ei juurikaan näkynyt - se mikä on mafian vaikutus tähän asiaan onkin sitten ihan toinen juttu. Itse epäilen (ei mitään todisteaineistoa), että mafia nimenomaan ajaa ja kontrolloi näitä pakolaisvirtoja, omaksi edukseen tietysti.
Mutta keli on mukava saunoa ja olla ulkona.

Myös oliiviöljymme 1. osa on nyt sitten Suomessa ja 10 litraa matkalla Skotlantiin. Myynti alkaa kun öljyyn on tehty analyysi Metropolian bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa - palaan tähän kun saan kunnon numeroita.

Opetus alkaa

Olin päällikköhommissa vuodesta 2009 keväästä alkaen, siis melkein 6 vuotta. Nyt sitten ensi viikolla taas yliopettaja - ja kaikki muut paitsi yksi kurssi täysin uusia. Tietysti siellä on tuttuakin opetettavaa, mutta on tässä aika hurja urakka tulossa, mutta parempi näin. Alkava jakso kuitenkin vielä suht. rauhallinen, mutta maaliskuussa pitäisi opettaa tiistai- ja keskiviikkoiltoina tuonne 20:15 asti (kaksi iltaa viikossa tulee olemaan mielenkiintoista näinkin vanhalle gurulle).

Pakkasta ja jääkiekkoa

Jos Sisilassa oli mukava lämpötila niin nyt Suomessa talvi (-23 'C viime yönä Helsingissä).

En ole urheilun ystävä = en seuraa tai katso mitään urheilutapahtumaa, jos ei ole pakko. Epäilen, että syynä on kouluajan kohtuullisen surkeat liikunnanopettajat, jotka eivät osanneet motivoida ei niin liikunnallista nuorta, joka oli kiinnostunut ihan muista jutuista. Epäilen myös, että hyvin monella suomalaisella on hyvinkin karmeita muistoja esim. pakollisista hiihtopäivistä tai kurjasta lentopallon peluuttamisesta.

Myös minua riipoo urheiluun liitetty ns. yltiöisänmaallisuus, nationalismi ja symboliikka. Kaikki tämä tuli taas hyvin voimakkaasti esille kun Suomi (siis ei ne pelaajat) voitti nuorten maailmanmestaruuden Helsingissä. Hienosti tehty nuorilta - tietysti - ja ilman tätä showta homma tietenkään pyöri, mutta kyllä jotenkin näissä peleissä/leikeissä häviää järki monelta. Tietysti Suomi on tukenut näitä luistelevia yksilöitä jäähalleilla ja muulla infralla, mutta parhaat heistä siirtyvät kohta toiselle puolelle Atlanttia ja ehkä maksavat veronsa sinne. Tietty Teemukin tuli takaisin, ehkä myös muut - jospa Suomen pelastus onkin paluumuuttajina tulevat jääkiekkopakolaiset?

Ei Suomi ole tämän urheilunationalismin kanssa yksin, se on kyllä koko palloa riivaava ongelma, jota vielä lietsotaan tarkoituksella. Italia ja jalkapallo ovat sellainen yhdeistelmä, että siitä pitää kirjoittaa lisää kunhan seuraavat isot kisat tulevat.

Viikon ihmettely - pakkasvaatetus

Tällä viikolla on ollut talvi ja pakkasta ihan reilusti. Koska Fiat on talvilevossa, niinkuin auton kuuluukin Suomessa olla, niin olen matkustanut junalla ja metrolla Helsingin ja Espoon väliä. Junassa ja asemilla olen nähnyt kyllä todella erikoista talvipukeutumista. Koko syksyn ja edelleenkin nään nuoria henkilöitä, jotka liikkuvat matalavartisilla kengillä ilman sukkia? Siis kengissä näyttäisi olevan jotkut varvassukat, mutta nilkat ovat paljaat? Mikä ihmeen muoti tämä on? YLE on tehnyt tästä ilmiötä jo viime vuoden tammikuussa jutun: http://yle.fi/uutiset/teini_tuntee_tyylin_mikaan_ei_olisi_kauheampaa_kuin_yhdistaa_tennareihin_pitkavartiset_sukat/7725727

Ja hatusta, käsineistä, ja takista ne sano mitään, koska niitä ei kyseisillä henkilöillä yleensä ole.

Tietysti nuorena pitää aina vastustaa kaikkea vanhaa ja hyvä niin - surullista on tietty ajatella, että kyllä vain se järki sieltä tulee, ja vieläpä pienen kivun kanssa.

Ja tähän loppuun lainaus Tekniikan Maailmasta, se olkoon hyvä perustelu miksi talvilepo Fiatille on hyvä asia. Lähde, jossa vielä lisää juttua aiheesta. http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t1290/

"Auton kylmäkäynnistys -20 pakkasessa, kuluttaa moottoria vastaavasti kuin ajaisit 500-600 km. Joka kerta. Jääkylmä mäntä raapii jääkylmää sylinteriä vasten, puristuen kiinni siihen, väkisin painaen sylinterien seinämiä. Männänrengas saattaa katketa siinä kierroksia annettaessa jääkylmälle moottorille. Öljy ei ehdi, ei pääse voitelemaan, koska jo kylmä puristaa sylinterit tiiviimmin kasaan mäntää vasten. Syytä olisi tarkistaa myös, onko jakopää rättihihnalla vaiko ketjulla! Kumiseoshihna -20, ellei se repeää kenkää annettaessa, hypähtää se herkästi hammastuksen yli, ja kone kilahtaa."

Haritus 9

Muita ihmeellisiä projekteja

Edellisessä blogissa kirjoitin hydrokopteriprojektista, jota on tässä vuosien aikana tehty. Viime viikon perjantaina pidin viimeisen osaamisaluekokouksen ja siinä lopussa oli tarkoitus katsoa yksi dokumenttielokuva. No se jäi katsomatta, koska aika loppui, mutta dokumentti on niin hurja tarina, että haluan sen jakaa vielä näin. Jos/kun katsotte videon (se kestää 54 minuuttia ja kannattaa katsoa loppuun), niin kiinnittäkää huomiota seuraaviin asioihin:

1. Miten henkilöiden ulkonäkö muuttuu projektin aikana
2. Miten hurjia riskejä ihmiset ovat valmiita ottamaan
3. Miten uskomattomia asioita ihmiset tekevät ja suurin osa maailmaa ei niistä tiedä mitään

Linkki videoon on tässä, kuvanlaatu on taattua 80 -luvun USA/PAL tasoa.

 

Päällikköpesti loppuu kohta

Olo on hieman jyrän alle jäänyt. Tässä viime viikot on taas kerran tullut tehtyä ihan liikaa kaikkea, mutta ollaan jo loppusuoran loppupätkällä, pesti loppuu 31.12.2015. Ehkä vuodet tuovat tähän jokunlaisen kultareunuksen, ehkä,, nyt ei kyllä tunnu siltä.

Joulu

Tämä on viimeinen blogi tältä vuodelta. Ensi viikon lauantaina, 19.12. klo 6:05 Lufthansan pitäisi kuljettaa meidät Munchenin kautta Palermoon. Jos kaikki menee hyvin, olemme Ciancianassa lauantaina iltapäivällä, käymme kaupassa, laitamme talon lämmityksen päälle ja siivoamme puolen vuoden pölyt. Jouluaattona lämmitämme saunan ja kylvemme vastoilla, jotka tehty Savossa, Kytösessä. Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu :)

Haritus 8

  Tarina hydrokopterista

Koska elämä koostuu tarinoista, kerron yhden tarinan, joka alkoi vuonna 2007 ja jatkuu edelleenkin. Tuolloin syntyi ajatus rakentaa harrastusprojektina hydrokopteri, jolla pystyisi liikkumaan huonoissa jää- ja lumiolosuhteissa (Leena lie syyllinen tähän?). Projektihan aloitetaan kartoittamalla olemassa oleva tilanne ja me (Leena,Vesa ja minä) teimme sen käymällä Kaskisissa, joka löytyy Porin ja Vaasan välistä länsirannikkolta. Siellä oli tämmöinen raato, joka todettiin aivan surkeaksi.

Mutta siitä se ajatus lähti :) Eli otetaan 3D mallinnusohjelmisto ja väännetään runko.

Sitten hommataan hitsauskone, potkuri, yksi moottoripyörä ja paljon alumiiniputkea ja -levyä.

Aloitetaan pätkimään, hitsaamaan ja hiomaan niitä putkia. Tätä työtä tehdään todella paljon.

Suunnitellaan kaikenlaista, osa ei toteudu, osa toteutuu. Opetellaan hitsataan muovia.

Allaoleva hieno suunnitelma ei toteutunut :)

Mutta tämä syntyi.

Ja missä ollaan marraskuussa 2015? Sunnuntaina 14.11.2015 klo 12:29 kone lähti käyntiin. Ei se valmis ole, mutta nyt ollaan kohta loppusuoraa edeltävässä kaarteessa :). Katso oheiset videot.

Mitä olen oppinut? Siskoni mies Vesa on tämän tehnyt, minä olen ollut vain apukätenä ja ihmetellyt vierestä. Mutta ihmettely opettaa, näin uskallan väittää. Ja ammattimiehen (Vesan) työtä on hieno katsoa.

Milloin sitten hänellä päästään ajamaan? En uskalla sanoa, paras tapa kuulla tästä suurtapahtumasta on joko seurata Savon Sanomien etusivua tai lukea tätä blogia. Tulee kyllä molempiin mediakanaviin.

 Omaa oliiviöljyä

Jakson toinen suurtapa oli vuoden 2015 oliivisadon keräys Sisiliassa. Nyt satoa tuli, noin 1000 kg.

Meillä on nyt sitten 66 litraa öljyä, joka tullaan purkittamaan, testaamaan ja jakelemaan eri puolille eurooppaa. Pullojen etiketistä on 1. versio valmiina ja näyttää tältä.

 Kyllä tässä on ollut ihmettelemistä - elämä on ihmeellinen tarina. Jotenkin ajatus omasta oliiviöljystä on niin ihmeellinen, että sitä on havumetsävyöhykkeellä syntyneen vaikea ymmärtää...

Haritus 7c

Japania, jatkokertomuksen viimeinen osa

5.11.

Aamuherätys, checkout hotellista, jota ei jää ikävä (ei saatu kuin tupakoivien huoneet, joten kaikki haisee). Laukut vielä hotellille, koska haluttiin muutama juttu katsoa vielä seminaarissa.

* Disney/Pixar's The Good Dinosaurus. Eli tuollainen elokuva kohta tarjolla. Tekijät kertoivat miten olivat tehneet teknisesti eri alueita elokuvaan. Juoni nyt oli se mitä nyt on nähty... Päähenkilöinä dino nimeltä Arlo ja ihmislapsi, joka käyttäytyy kuin koira. Mitähän tämä opettaa lapsille?

- Maasto: todellinen maastomalli pohjalla Idahoesta, USA:sta, sitä sitten lisäten ja parantaen. 167 000 km2 3D mallia, oli huikean näköinen. Ideana että ei tarvitse "maalata taustaa" vaan se on aina tarjolla olkoon kamera ja valaistus miten vain. Katso www.opencv.org

- puut, pensaat, kasvit 3D:tä, ja niitä oli paljon, rankarakenteet, joten tuuli muokkaa niitä. Myös hahmot voivat olla interaktiossa niiden kanssa. Vedestä ei puhuttu, muttä näytti tosi mukavalta

- Volumetriset pilvet. Tämä oli hieno juttu, eli on sellainen työtehtävä olemassa kuin Cloud Manager. Tekisi vaan kaikenpäivää pilviä :). Elokuvassa pilvet tehty paloina, joita 20000, yli 180 eri pilvikokoonpanoa. Tässä sama idea kuin tuossa maastossa. Pilvet näkyvät aina oikein olkoon kamera ja valot miten vain. Kyllä näytti hienolta, ei voi muuta sanoa. Ehkä leffan voisi katsoa pelkästään maisemien takia?

- Hahmoista tarkemmin, pinnan materiaalit. Minusta tässä ei ollut mitään ihmeellistä, monimutkaisia ovat nuo nykyiset materiaalit, koostuvat todella monesta osasta.

Tämän jälkeen kello oli jo niin paljon, että mentiin monolla hotellille laukut ja käveltiin juna-asemalle. Kävelyn aikana otin muutaman kuvan paikallisesta autosta, jonka ulkomuoto miellyttää minua kovasti - tämä on TAATUSTI INSINÖÖRIN TEKEMÄ, EI OLE TUULITUNNELI, EIKÄ TAITEILIJA TÄHÄN KIINNI.

Huom. +20 'C ja ylämäki.










 Superluotijunalla kahden pysähdyksen kautta Nagoyaan tunnissa. Pakko katsoa välimatka, varmasti mentii 400 km/h. Reippaana käveltiin hotellille, joka oli nyt vähän parempi. Kuva huoneen ikkunasta, 11. kerros.

Käytiin syömässä paikallisessa pikapaikassa kanajuttu.

Ja sitten matkan turistiosuus, se suotakoon. Taksilla Nagoyan linnaan, erikoinen arkkitehtuuri.

Kävellen ja metrolla takaisin. Antti lähti vielä ostoksille, minä huilasin vähän. Kävimme vielä leivällä ja iltateellä.

Seninaari oli melko normaali, hyviä esityksiä ja myös kehnoja. Muutamia oikein mukavia uusia ajatuksia tämä generoi ja se lienee parasta antia.

Aamulla junalla lentokentälle ja Finnair tuo meidät takaisin Vantaalle. Tämmöinen reissu. 

Japani oli mielenkiintoinen maa, tietty näin siitä vain 0,0000000007 %, joten näkökulmani on hiukan suppea. Ei ole minun maani ja en varmasti tule tänne enää ikinä (tietty vaarallista sanoa näin).  Hyvää oli siisteys, paitsi se hotellihuoneen haju. Kaikki toimi hyvin, mutta tämä porukan määrä ja häly/meteli ei ole mukavaa. Ruoka oli hyvää, kaikki pullat joita söin olivat melkein sokerittomia, suolaa käyttävät vähän, puikoilla mesoin ja melkein kaikki meni suuhun. Kuvat kertokoot loput.