Uusi vuosi, uudet kujeet - ja heti meni kaksi kuukautta
Joulu Sisiliassa, Etna kierretty ja viinitiloilla käyty. Hieno retki.
Mutta nyt tämä alkuvuosi on ollut harvinaisen kiireinen, ei ole ehtinyt kirjoittaa mitään. Syynä uudet kurssit ja niiden toteutukset (kahden viikon intensiivipätkä). Nyt alkaa hieman helpottaa ja toisaalta ei - uutta kurssia puskee kehiin.
Mutta tässä skannasin valokuvia (niitä vanhoja värillisiä paperikuvia). Seuraavat kuvat ovat keväältä 1981, jolloin kävimme kahden viikon seuramatkalla Jaltalla, Krimillä. Se osa Ukrainaa, jonka Venäjä "julisti" omakseen tässä jokin aika sitten. Näitä kuvia katsoessa miettii, että mitähän noille paikoille oikein mahtaa kuulua - mitä noille ihmisille (omat kuulumiset tietysti tiedämme)? Mutta nautitaan nyt sitten historian havinasta - kaikki kuvat eivät ole tässä, loput ovat päässä, josta ne liukenevat pikkuhiljaa tähtipölyksi.
Olihan siellä Tupolev 154 verran porukkaa, mutta täällä tapasimme Ritvan ja Ilpon.
Tupolev 154 näytti tältä, voi niitä aikoja kun koneissa oli rautaa ja ei tietokoneita !
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/63/Tupolev_Tu-154_Aeroflot_SVO.jpg
Harri
Leena
Olimme Jalta -hotellissa, jonka tekivät jugoslaavit joskus 70 -luvulla. Mikähän mahtaa olla kunto vuonna 2017?
Rannalle mentiin putken kautta - kohti valoa, sanoisin.
Rannalla - kivikkoranta, joten kätevää oli tehdä betonista osa. Täällä oli myös sauna, jossa käytimme.
Koska meillä oli aikaa = kaksi viikkoa, kävimme retkillä. Tässä palatsi, jossa tehtiin Jaltan sopimus ennen toisen maailmansodan loppua.
Ja palatsissa piti käyttää tämmöisiä töppösiä. Tosi nätit. Mitähän mahtaa palatsille kuulua?
Toinen retki tehtiin ns. Pääskysenpesälle. Joskus on ollut todella rikkaita ihmisiä ja myös paljon aikaa. Miettikää tuotakin rakennusprojektina.
Mitähän mahtaa kuulua Pääskysenpesälle?
Aitoja pioneerejä, nyt jos keski-ikäisiä kaikki. Vieläkö aate ja tuli palaa?
Jalta oli oikein hieno, hyvässä kunnossa ja koska ilmasto sub-trooppinen, puistot hienoja.
Vielä pari kuvaa retkestä Jaltan yläpuolella oleville vuorille. Tässä ravintola kaukana jossain, ei saatu ruokaa.
Ja jo silloin Leena uskalsi tarttua isoihin haasteisiin. Ja kirveellä olisi aina töitä :)
